Kestävän kehityksen itsestäänselvyys liiketoiminnassa
Sandvik on kansainvälinen korkean teknologian teollisuuskonserni, joka on erikoistunut kehittyneiden teollisuusmetallin leikkausjärjestelmien, kaivoslaitteiden, rakennuslaitteiden, kehittyneiden ruostumattomien terästen ja erikoisseosten valmistukseen. Yrityksellä on myös pitkä yhteiskuntavastuun historia.
Keskustelimme kestävästä kehityksestä vastaavan Mats W. Lundbergin kanssa konsernin kunnianhimoisista kestävyystavoitteista ja siitä, miten mikä tahansa organisaatio voi hänen mielestään siirtyä kiertotalouteen.
Aloitetaan ihan alusta. Miten monikansallinen korkean teknologian teollisuusyritys alkaa lähestyä kiertotaloutta?
Ainakin minulle kiertotaloudessa on kyse liiketoimintamahdollisuuksista. Kun puhutaan kestävästä kehityksestä yleisesti, liiketoiminnan on oltava keskiössä. Mikä on kestävän kehityksen tarkoitus? Se tarkoittaa rahan tienaamista, rahan säästämistä, riskien vähentämistä ja myönteistä vaikutusta ympäristöön. Tähän pyritään laajemmassa mittakaavassa.
Voidaan aloittaa tarkastelemalla esimerkiksi riskejä ja raaka-aineita. Toimialasta riippuen toimittajien määrä voi olla rajallinen, ja laadunvalvonta on eri maissa eri tasolla. Toimittajat voivat vaarantaa yrityksen ydinarvot tai jopa maineen, joten riskien käsittely ja lieventäminen on joskus tarpeen.
Sen voi toteuttaa muun muassa niin, että toimittajat allekirjoittavat eettiset ohjeet ja noudattavat niitä. Tämä ei kuitenkaan aina toimi täydellisesti. Kiertotalouden käyttöönoton etuna on muun muassa se, että ensiöraaka-aine korvataan kiertomateriaalilla kierrättämällä se jo käytössä olleista tuotteista. Tämä vähentää riippuvuutta riskialttiista alueista.
Otetaan vielä seuraava askel. Oletetaan, että asiakkaalle myydään kaivoskone tai metalliputki, mutta tarjoudutaan myös ostamaan tuote takaisin, kun se on tullut elinkaarensa päähän. Asiakkaan näkökulmasta tuotteesta on tullut romumetallia sen käyttöiän lopussa, mutta romukauppiaalle myymisen sijasta asiakasta voidaan kannustaa myymään se suoraan takaisin Sandvikille. Tämän jälkeen materiaali voidaan käyttää uudelleen raaka-aineena.
Sandvik hyötyy myös siitä, että se voi ostaa takaisin käytetyn tuotteen, sillä tiedämme omien tuotteidemme tarkan sisällön ja kemian, ehkä jopa eränumeron. Satunnaisen romun sijaan voimme sulattaa nämä putket uudelleen ja tiedämme niissä olevan jo lähes täysin tuotteeseemme haluamamme koostumuksen. Täydellisen seoksen kalibrointiin tarvitaan pieni määrä ensiömateriaalia, niin kuin valmiin leipäjauhoseoksen makua voi parantaa lisäämällä ripauksen suolaa ja maitoa.
Sitä sanotaan Sandvikilla toisioraakaaineeksi, ei romuksi. Toisioraaka-aine on myös halvempaa kuin ensiöraaka-aine, ja sen ympäristöjalanjälki on pienempi. Tästä on hyötyä sekä Sandvikille että asiakkaillemme. Suunnittelemalla suljetun kierron järjestelmän yhdessä, autamme asiakkaita käsittelemään romua, ja kun ensiöraaka-aineen kysyntä vähenee, ympäristövaikutukset pienenevät.
Taloudellisesta näkökulmasta tällainen suljettu kierto auttaa meitä säästämään rahaa raaka-aineissa, vähentämään riskejä ja samalla lisäämään kestävyyttä. Tämä on siis pähkinänkuoressa täydellinen esimerkki kiertotalouden hyödyistä liiketoiminnalle. Esimerkkiä voi käyttää ohjeena uuteen kiertotaloudellisempaan ajattelutapaan ja sitä hyödyntävien muiden liiketoimintakumppanuuksien tai tuotelinjojen löytämiseen.
Esität kiertotalouden näin vahvalla liiketoimintamallilla. Miksi organisaatio ei jo pyrkisi siihen kestävän kehityksen tavoitteena?
Ongelmana on, että perinteinen lineaarinen talous perustuu useisiin tapahtumiin. Siinä tarkastellaan yhdessä päässä kustannuksia ja lasketaan toisessa päässä tuotto myyntipaikasta. Kiertotaloutta rakennettaessa tavallaan taivutetaan tätä suoraa linjaa niin, että eri päät kohtaavat. Yhtäkkiä raaka-aineiden ostaja ja myyntitiimit alkavat tehdä yhteistyötä, koska yhden täytyy ostaa tuote takaisin toiselta.
Tarvitaan siirtymävaihe, siksi kutsumme kestävän kehityksen strategiaamme siirtymäksi kestävyyteen. Täytyy toteuttaa infrastruktuuri, ehkä mukauttaa tuotantolaitoksia ja suunnitella uudelleen liike[1]toimintamalleja.
Tarvitaan myös henkinen siirtymä 150 vuoden lineaarisesta taloudesta, joten koko yritystä ei voi muuttaa kerralla. Asioita pitää todennäköisesti toistaa vähintään 10 vuotta, että kaikki saadaan toimimaan. Siksi on tärkeää ymmärtää, että se perustuu liiketoimintaan. Emme tee kestävää kehitystä ainoastaan ilmastonmuutoksen torjumiseksi, vaan kyse on molemmista.
Kiertotalous toimii, kun se perustetaan liiketoimintaan. Jotkut raaka-aineet, kuten muovi, ovat liian halpoja takaisinoston toteuttamiseen. Se ei siis toimi, mutta teräs on kallis raaka-aine, joten kiertotalous on meille järkevää kaivosteollisuudessa ja teräksen valmistukse.
Mitä enemmän kiertoa saadaan aikaan, sitä enemmän säästöjä toteutuu, koska ennen siirtymistä uuteen liiketoimintamalliin ei ehkä ole hyödynnetty kaikkia mahdollisuuksia. Jos minulla on putki, miksi se pitäisi myydä? Miksi sitä ei sen sijaan vuokrattaisi?
Mitä tapahtuu, jos lähtökohta on myymisen sijasta vuokraaminen?
Silloinhan kannattaa kehittää kestäviä putkia, jotka eivät koskaan rikkoudu, jotta niitä voidaan vuokrata aina uudelleen. Kestävyyden kannalta se on hienoa, koska silloin kierrossa on vähemmän materiaalia. Se on hyväksi ympäristölle, ja liiketoimintaan tulee rahaa joka kuukausi.
Tuotteen valmistaminen saattaa tulla kalliimmaksi, mutta nyt se on suunniteltu ikuiseen käyttöön ja takaa kuukausittaiset tulot. Kun asiakas ei enää tarvitse sitä, saadaan raaka-aineet takaisin, ja ne voidaan käyttää uuden tuotteen valmistamiseen.
Tämä vaatii irtautumista lineaarisesta mallista, johon olemme urautuneet. Loppujen lopuksi kiertotalous palaa aikaan ennen rahaa: silloin vaihdettiin, korjattiin ja uudelleenkäytettiin.
Äärimmäisen lineaariset toimitusketjut alkoivat siitä, että tuotteista tuli niin halpoja valmistaa. Kulutuskulttuurissa ei ole painetta keksiä tapoja säästää, kun tavarat voi vain heittää pois. Mutta nyt kiertotalouden liiketoiminnalliset hyödyt ovat käymässä selviksi, ja kekseliäisyys on taas arvossaan.
Liiketoiminnalliset perusteet ovat vakuuttavat, ja tiedetään muutoksen voivan viedä vuosikymmenen. Mitä ensimmäisen vuoden aikana voi tehdä kiertotalouden hyväksi?
Viisi vuotta sitten aloin etsitä helpointa kohtaa tehdä muutos. Ei kannata taistella tuulimyllyjä vastaan sillä periaatteella, että kaikesta pitää tehdä kiertävää hetkessä. Lähdetään sen sijaan rakentamaan liiketoiminnallista perustaa.
Kestävän kehityksen tyrkyttäminen vain turhauttaa organisaatiota, jolloin se ei saa tuulta alleen. Vaikka Sandvik onkin yrityksille myyvä yritys, tutustuin ensin kuluttajamarkkinoita lähimpänä oleviin tuotteisiimme.
Sandvik valmistaa vanneterästä, jota asiakkaamme käyttävät muun muassa keittiöveitsien ja partaterien valmistamiseen. Kuluttajatutkimusten mukaan naiset ostavat keskimäärin suurimman osan kotitaloustuotteista Euroopassa. Naiset ostivat myös todennäköisemmin ekologisen tuotteen. Tämä on mahdollisuus brändätä vihreä karvanpoistoterä tai ekokeittiöveitsi, sillä se vetoaa asiakkaaseen.
Näin voidaan tehdä yhteistyötä valmistajien kanssa ja pakata sama tuote uudelleen lisäämällä kestävyyttä arvona, joka parantaa heidän tuotevalikoimaansa. Tarjoutumalla myös ostamaan takaisin vanneteräs, joka muuten romutettaisiin terien tai veitsien valmistuksessa, saadaan kaksinkertainen hyöty – vihreä teräs ja kiertotalous.
Kun liiketoiminnalliset perusteet ovat hyvät, ei vain paasata ympäristön puolesta. En selitä maailman palamisesta, vaan kerron, miten tehdään enemmän rahaa ja torjutaan ilmastonmuutosta.
Näin avataan ihmisten mieli sille myönteisellä tavalla, mikä saa myös muiden osastojen päätöksentekijät etsimään näitä helppoja alkupisteitä.
Kun puhutaan yritysten välisestä liiketoiminnasta, miten vakuutat kaivoskoneiden asiakkaat ajattelemaan kiertotaloutta?
Ensinnäkin varmistaisin, ettei puhuta kaivostoiminnasta pinnalla vaan maan alla, koska siellä asialle on vakuuttavat liiketoiminnalliset perusteet.
Kun valitaan akkukäyttöinen sähköauto polttomoottorin sijaan, kaivos tuottaa vähemmän päästöjä. Pienem[1]mät päästöt vaativat vähemmän ilmanvaihtoa, joten kaivoksen pyörittäminen sähköllä on halvempaa kuin dieselillä. Ja mitä syvemmällä ollaan, sitä enemmän ilmanvaihtokustannuksia säästyy. Sähköön siirtyminen pienentää myös louhittavan malmin hiilijalanjälkeä. Joten myymällä idean sähkökäyttöisestä kaivoskoneesta saadaan asiakas miettimään, miten tämä brändää uuden vihreämmän malminsa.
Matkapuhelimiin tarvitaan metalleja ja mineraaleja, jolloin kaivosyhtiö keskustelee sellaisten valmistajien kanssa, jotka haluavat markkinoida puhelimia pienemmällä hiilijalanjäljellä, koska raaka-aineen louhintaan kuluu nyt vähemmän hiilidioksidia ja vettä.
Asiakasta autetaan yhdistämään pisteet ja löytämään työkalupakki, jonka avulla tämä saa tuotteistaan korkeamman hinnan omille asiakkailleen välittämänsä uuden lisäarvon perusteella.
Tämä toimii, sillä yritykset ostavat vihreää terästä korkeammalla hinnalla, koska ne tunnistavat lisäarvon ja kuluttajakysynnän. Kuluttajan näkökulmasta on voimaannuttavaa ostaa ja käyttää ympäristöystävällisiä tuotteita. Ihmiset ostavat luomubanaaneja. Miksi he eivät ostaisi myös luomu-Volvoa? Vihreästä teräksestä valmistetun auton ja vakiomallin välinen hintaero on merkityksetön, joten se on asiakkaalle taloudellisesti ja moraalisesti toimiva ratkaisu.
Kerroit, että Sandvik haluaa toimia 90-prosenttisesti kiertotaloudella vuoteen 2030 mennessä. Mikä vaikutus 90 prosentin kiertotaloudella on?
Monet ymmärtävät kiertotalouden väärin vain pienemmän materiaalimäärän käyttämisenä. Itse asiassa se on vastuullisuutta ja sitä, ettei kierrossa olevaa materiaalia tuhlata. Voidaan rakentaa suurempia koneita, mutta käyttöiän päättyessä materiaalit on käsiteltävä ja käytettävä uudelleen.
Käytän ruotsinkielistä sanaa resurssnål eli resurssinuukuus – resursseja käytetään huolellisesti ja haaskaamista välttäen.
Tavaroiden pois heittäminen on liian passiivista eikä huomioi sitä todellisuutta, ettei jäte häviä mihinkään, vaan päätyy edelleen johonkin. Kiertotalous käyttää materiaaleja tiedostavammin, vähentää kaatopaikkajätettä ja osoittaa vastuullisuutta.
Sandvikissa halutaan toimia 90-prosenttisesti kiertotaloudella vuoteen 2030 mennessä, joten viestimme on vahva. Haluamme aikaansaada muutoksen, jolloin niin toimittajiemme kuin asiakkaidemme ja ennen kaikkea meidän itsemme on ajateltava eri tavalla.
Kunnianhimoisen tavoitteemme etu on ilmiömäinen taloudellisesta näkökulmasta, koska onnistuminen tietää satoja miljoonia euroja. Ympäristönäkökulmasta kaikki kiertotaloudessa onnistuminen auttaa taistelussa ilmastonmuutosta vastaan. Ne ovat symbioosissa.
Niin se vain on. Sandvikin tavoite on siirtyä eteenpäin ja muuttaa maailmaa insinööritaidon avulla. Mielestäni asioita on vaikea viedä eteenpäin tekemättä niitä kestävämpiä.