Luoteis-Italian Genovassa tapahtui tragedia elokuun 14. päivän aamuna vuonna 2018. Kaupungin Morandi-silta romahti rankassa myrskysateessa niin äkillisesti, että salaman luultiin iskeneen siihen. Katastrofissa kuoli 43 ihmistä, tuhoutui koteja ja liiketiloja ja paljastui infrastruktuurissa jo vuosikymmeniä olleita ongelmia. Romahduksesta otetuissa videoissa näkyy siltakannen taipuminen ja sitten irtoaminen kaapeleista, ristipalkin katkeaminen, kannatinpalkkien vääntyminen, tornien sortuminen ja lopuksi sillan 210-metrisen keskiosan nurjahtaminen. Taustalla kuuluivat katsojien huudot yli 30 autossa ja kolmessa kuorma-autossaolleiden syöksyessä 45 metrin korkeudesta kuolemaan.

Varoitusmerkit jätettiin huomiotta

Tekniseltä kannalta Morandi-silta ei ollut silta vaan maasilta, vinoköysirakenteinen 1 182 metriä pitkä rakennelma, joka kulki Genovan Polceveran laakson yli. Se yhdisti kaupungin kaksi eri aluetta ja oli osa Italian ja Ranskan välistä tieverkostoa. Valmistuessaan vuonna 1967 suunnittelija Riccardo Morandin innovatiivinen malli, jossa käytettiin teräskaapeleille esijännitettyjä betonikuoria, oli kansallinen ylpeydenaihe.

Vuonna 1967 sen vuotuinen liikennemäärä oli kuitenkin noin kuusi miljoonaa. 2000-luvun alussa tämä määrä oli nelinkertaistunut ja rasitus alkoi näkyä sillassa. Varoitusmerkit jätettiin huomiotta teknisen osaamattomuuden ja poliittisten laiminlyöntien vuoksi.

atastrofin jälkiselvittelyssä hallitus lupasi purkaa Morandi-sillan jäänteet ja tehdä tilalle uuden, turvallisen ja luotettavan maasillan. Arvostettu genovalainen arkkitehti Renzo Piano tarjoutui työskentelemään ilmaiseksi, ja Viadotto Genova-San Giorgion eli Genovan San Giorgio -sillan urakkasopimus myönnettiin hanketta varten perustetulle tilapäiselle yhteenliittymälle PERGENOVAlle.

Rakentamisessa kohdattiin paljon haasteita

Ajan säästämiseksi tarjouskilpailua ei järjestetty, mutta PERGENOVAlla oli moitteettomat suositukset. Sen kolme osakasta olivat Italian suurimman laivanrakentajan Fincantieri SpA:n tytäryhtiö Fincantieri Infrastructure, Italian
suurin suunnittelu- ja pääurakointiyhtiö WeBuild SpA (tuolloin nimellä Salini Impregilo) ja liikenneinfrastruktuuriin keskittynyt valtion omistama suunnitteluyhtiö Italferr.

incantieri Infrastructure erikoistuu terästä käyttäviin monimutkaisiin suunnittelu-, hankinta- ja rakennushankkeisiin, muun muassa siltoihin, satamiin ja stadioneihin. Sen asiantuntemus hyödyntää emoyhtiön pitkää laivanrakennusperinnettä. 

Turvallisuus on sillanrakennuksessa aina päähuolenaihe, mutta Genovan hankkeen olosuhteet tekivät siitä PERGENOVAlle ehdottoman ykkösprioriteetin. Toimittajat ja alihankkijat valittiin sekä loistavien suositusten, että kilpailukykyisen hinnan ja toteutuksen nopeuden perusteella.

He kohtasivat sekä ennakoituja että odottamattomia haasteita. Edellisiin kuuluivat tiukka aikataulu ja rakennuspaikan rajoitukset. Vanhan sillan jäänteitä purettiin heinäkuun 2019 lopulle asti, missä piti huomioida lähistön asukkaat. Odottamattomia hankaluuksia olivat muun muassa loppuvuonna 2019 alkanut
yli sadan päivän sade, joka oli vuosisadan ennätys. Sitten alkuvuonna 2020 iski COVID-19.

Paljon innovatiivisia ratkaisuja

Fincantieri Infrastructuren teknisen toimiston johtaja Lorenzo Sartori huomauttaa:

“Silta suunniteltiin malliltaan yksinkertaiseksi ja turvalliseksi sekä nopeasti ja helposti valmistettavaksi ja koottavaksi.” ”

Se on 1 067 metriä pitkä ja koostuu 19 teräsbetonisesta jännevälistä, joita tukee 18 raudoitetusta betonista tehtyä pilaria. Malli muistuttaa tarkoituksellisesti laivan runkoa kunnianosoituksena Genovalle tärkeänä satamakaupunkina ja sillan symboliselle merkitykselle. Sartori lisää, että hänen yhtiönsä yhteistyö Renzo Pianon kanssa oli ”ainutlaatuinen mahdollisuus tehdä töitä arkkitehtuurineron kanssa”.

Hankkeen innovaatioita olivat muun muassa:

•  valmistumisen nopeuttaminen byrokraattisia esteitä purkamalla
•  aurinkosähköpaneelit tuottamaan energiaa valaistukseen, antureihin ja muihin järjestelmiin päivällä ja yöllä, mikä vähensi ympäristövaikutusta
•  erityinen kuivatusjärjestelmä, joka esti rakennetta ajan kuluessa heikentävän suolaveden kertymistä
•  neljä jatkuvasti toimivaa robottia siltakannen alapinnan kummallakin puolella. Ne tarkastivat, tunnistivat ja ilmaisivat poikkeavuuksia vuorokauden ympäri toimivalle valvomolle.

Menestys lähtee yhteistyöstä
San Giorgio -silta vihittiin käyttöön 3. elokuuta 2020, vain 15 kuukautta rakentamisen aloittamisesta. Rakenteen suoritustehoa ajan kuluessa ei voida vielä arvioida, mutta sen kauneus, toimivuus ja symbolinen merkitys ovat kiistämättömät. Sartori huomauttaa, että hanke oli ”henkilökohtainen ja ammatillinen kokemus suurelle määrälle monenlaisista taustoista tulevia ihmisiä, jotka antoivat sille kaikkensa ja näyttivät, mitä saadaan aikaan, kun kaikki tekevät yhdessä töitä yhteisen päämäärän hyväksi.”

TEKNISIÄ OIVALLUKSIA SYMBOLISEN SILLAN VOITOKAS KIILA

Haaste oli valtaisa Nord-Lock S.r.l:n toimitusjohtajalle Luca Gheddolle ja Fincantieri Infrastructuren teknisen toimiston päällikölle Lorenzo Sartorille heidän tavatessaan elokuussa 2019.

Genovaan suunniteltuun uuteen siltaan tarvittiin pultteja, jotka eivät löysty rasituksessa, myöskään dynaamisessa kuormituksessa ja liikenteen aiheuttamassa tärinässä.

Lisäksi pultteja ei asentamisen jälkeen päästäisi jatkuvasti tarkastamaan, saati sitten kiristämään. Aluslevyjen pitäisi siis olla luotettavia korkealle asennettuina vaikeapääsyisessä paikassa ja suolapitoisessa ympäristössä. He päättivät ratkaista asian Nord-Lockin kiilalukittuvilla aluslevyillä, jotka kiinnittävät pulttiliitoksen kitkan sijasta jännityksellä.

Aluslevyt sietävät erittäin hyvin korroosiota, joten ne kestävät käyttöä Genovan, Italian vilkkaimman satamakaupungin, ankarissa ympäristöoloissa. Nämä tulokset on todistettu yli tuhannella tunnilla ISO 9227 -suolasumutestillä.

ord-Lock Groupin EMEA-alueen rakentamisen ja teräsrakenteiden toimialajohtajan Frank Götzin mukaan jotkut suunnittelijat epäröivät käyttää niitä, koska ne eivät välttämättä täytä eurooppalaisen rakennusasetuksen (EN-1090-2) tiukkoja vaatimuksia.

Tosiasiassa Nord-Lockin aluslevyt kuitenkin täyttävät nämä standardit ja samalla lisäävät turvallisuutta ja alentavat käyttöikäkustannuksia.

Sartori vakuuttui asiasta, ja Nord-Lockin aluslevyt valittiin niiden tiettyjen ominaisuuksien perusteella. Yhdellä sarjalla kiinnitettiin kannen reunojen kehykset sekä siltaramppi. Kiilalukitus varmisti, etteivät niiden vahvistamat pultit pääse löystymään itsestään huolimatta voimakkaasta tärinästä ja dynaamisista kuormituksista, joille altistuminen kuuluu sillan ja rampin ominaisuuksiin.

Erikseen on suunniteltu sarja teräksisiä rakennusaluslevyjä sopimaan teräsrakenteisiin ja HV/HR-järjestelmiin (suurilujuuksisiin rakennepulttikokoonpanoihin esikuormitusta varten). Niitä käytetään sillan tasanteilla, joilla VDC-robotit (Vehicle Dynamic Control) partioivat kannen alapintaa etsien poikkeavuuksia ja ilmoittaen niistä. 

incantieri Infrastructure oli tyytyväinen sekä aluslevyjen teknisiin ominaisuuksiin, että Nord-Lockin nopeuteen toimitettaessa tarvittavat sertifioinnit, tekninen tuki ja tuotteet ripeässä aikataulussa. Gheddo muistelee, että ensimmäiset tilaukset toimitettiin tammikuussa 2020. Nord-Lock oli mielellään keskeisessä osassa tärkeässä ja haastavassa hankkeessa.

Haluatko tietää enemmän? Lue siltojen suunnittelua ja rakentamista käsittelevä julkaisu osoitteesta nord-lock.com/fi-fi/bridge-construction

Inaugurated
August 3 2020

Architect
Renzo piano

Total length
1,067 meters

Number of lanes
4 (plus 2 emergency lanes)

Width
30.80 meters

The company
Fincantieri infrastructure is a subsidiary of fincantieri s.P.A., the fourth-largest shipbuilding company in the world

Operating headquarters
Verona, italy

Product lines
Suspension bridges, viaducts, arch bridges, cable-stayed bridges, railway bridges, towers, building structures, airports, maritime works, floating modular systems