Innovatiivinen ratkaisu erikoisrakenteiseen siltaan

140 metriä pitkä, 45 metriä leveä ja 3400 tonnia painava. Ja kullanvärinen. Tukholman uudesta sillasta tulee todellakin pääkaupungin uusi maamerkki. Tämä projekti on haastanut kokeneimmatkin suunnitteluinsinöörit.

Slussenin liittymä kuuluu Tukholman tunnetuimpiin paikkoihin. Se hallitsee kaupunkikuvaa ja on olennainen osa pääkaupungin infrastruktuuria. Slussen yhdistää Itämeren Mälarenjärveen, ja sillä on pitkä historia kauppareittinä. Siinä on vuodesta 1642 lähtien ollut vedenpinnan tasoa säätävä meren ja järven välinen sulku. Nykyinen sulku on 85 vuotta vanha ja alkaa olla heikossa kunnossa. Siksi Tukholman kaupunki on päättänyt vaihtaa nykyiset kaksi siltaa, jotka yhdistävät Södermalmin ja Gamla stanin kaupunkikeskukset, uuteen teräksiseen siltaan. Uusi sulku lisää Mälarenista virtaavan veden määrää ja siten vähentää tulvariskiä, joka voisi uhata tiiviisti asutun alueen juomavesihuoltoa. Slussen sijaitsee aivan Tukholman sydämessä, joten sen kehittäminen on aiheuttanut vilkasta keskustelua jo vuosikymmeniä. Tiivis huomio on yksi seikoista, jotka tekevät Slussenin projektista aivan erityisen. Toinen seikka on sen ympäristö. Uuden sillan rakentaminen keskelle suurkaupunkia pysäyttämättä liikennettä kokonaan useiksi vuosiksi on hankala tehtävä. ”Suurten jalankulkijamäärien täytyy päästä kulkemaan paikasta. Siksi on rakennettu tilapäinen silta, joka on nyt paikallaan ja tekee tilaa uuden sillan perustuksille”, selittää kestävän yhteiskunnan konsultti Tomas Bergström Rambollista, joka on työstänyt projektin siltaosaa pääurakoitsija Skanskan puolesta. Aikataulu, lujuus ja paino ovat pääsyitä sille, että silta rakennetaan kokonaan teräksestä. ”Jos koko silta olisi tehty betonista, aikaa olisi mennyt ehkä vuoden verran enemmän”, huomauttaa Rambollin pääsuunnittelija Tore Lundmark.

Sillan 3D-piirustukset Expander Systemillä, toimitus akseleilla ja laakereilla

Sekä sillan paksuus että korkeus vaihtelevat. Sillan eteläinen osio on seitsemän metriä korkea, kun taas Tukholman hyvin säilyneeseen keskiaikaiseen Gamla staniin tuleva pohjoispää on alle metrin korkuinen. Projekti on monimutkainen, ja matka sillan valmistumiseen on koetellut sekä Skanskan että Rambollin insinöörien kestävyyden ja kärsivällisyyden rajoja. ”Olemme tehneet 550 piirustusta. Se on yli kaksi kertaa enemmän kuin seuraavaksi suurimmassa projektissamme”, Thomas Bergström kertoo. Sillan tuottaman liikkeen hallitsemiseksi Ramboll on valinnut tukirakenteiksi saranoidut pylväät ja Expander System -akselit Nord-Lock Groupilta. Expander Systemiä käytetään useimmin suurten koneiden liikkuvien osien välillä, mutta Rambollin siltasuunnittelijat havaitsivat sen sopivaksi Slussenin projektissa suunniteltuun erikoissiltaan. ”Laakereihin kohdistuvan paineen voima on ylöspäin suurin piirtein sama kuin alaspäinkin. Liikkeet olivat niin suuria, että meidän täytyi käyttää saranoituja pylväitä ja niissä pallolaakereita ja läpiakseleita, joten nämä akselit sopivat tarpeisiimme”, sanoo Tore Lundmark. Silta toimitetaan yhtenä osana Kiinasta, missä yksi maailman suurimmista sillanrakennusyhtiöistä on koonnut sen 72 osaa. Kun se saapuu Tukholmaan, se siirretään Slussenille ponttoneilla kahta kanavaa pitkin ja lasketaan sitten tukirakenteilleen. Uusi silta asennetaan keväällä 2020, virallisesti uusi maamerkki pääkaupungin sydämessä avataan suunnitelman mukaan kesällä 2021.

”Siltaprojektit ovat nykypäivänä paljon suurempia. Pääsemme harvoin rakentamaan yksittäistä siltaa joen yli, koska nämä sillat on jo rakennettu”, sanoo Tore Lundmark, Luleån yliopiston tekniikan kunniatohtori. Hän on suunnitellut siltoja 1980-luvun alkupuolelta asti ja ollut pitkän uransa aikana mukana eri tehtävissä monissa korkean profiilin projekteissa. Vakiointi ja moduuliajattelu ovat nykyään normi monissa rakennusalan haaroissa. Sillanrakennusprojektit ovat kuitenkin menossa eri suuntaan. Niistä tulee koko ajan yhä monimutkaisempia. ”Osat ovat harvoin pelkkää suoraa, ja vakiointi on lähes mahdotonta. Useimmissa silloissa on mutkia ja kaaria tai eri leveyksiä. Jokaisella sillalla on oma luonteensa ja persoonallisuutensa”, sanoo Tore Lundmark.